Kaupunkilaiskysely joensuulaisille Ilosaaresta

Joensuun Popmuusikoiden hallinnoima Elävä Ilosaari -hanke toteutti marraskuussa 2011 kaupunkilaiskyselyn, jonka tavoitteena oli saada selville joensuulaisten ajatukset ja toiveet Ilosaareen liittyen. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluna ja tutkimusta varten haastateltiin 503 joensuulaista henkilöä. Haastateltavat valikoitiin Joensuun luonnollista väestöjakaumaa mukaillen.

Vekararokki

 Valokuva: www.ilosaarirock.fi

Kysely osoitti, että Ilosaari on monelle joensuulaiselle tuttu paikka ja 71 prosenttia vastaajista oli käynyt Ilosaaressa viimeisen 12 kuukauden aikana. Nuorison (15–24 -vuotiaat) päällimmäinen syy Ilosaaressa käymiseen oli ajan viettäminen kavereiden kanssa ja yli 65-vuotiaille päiväkävelyt. Ulkoilmakonserteissa ilmoitti käyneensä kaikkien ikäluokkien vastaajat. Monet vastaajista olivat myös käyneet Ilosaaressa sijaitsevassa Kerubissa syömässä tai keikalla. Uiminen, kalastaminen tai melonta eivät sen sijaan olleet tuoneet vastaajia montaa kertaa Ilosaareen.

Noin kolmannes haastatelluista ei ollut käynyt Ilosaaressa viimeisen 12 kuukauden aikana, koska Ilosaaressa ei ole ollut heitä kiinnostavia tapahtumia tai palveluita. Lähinnä eläkeikäiset haastateltavat olivat sitä mieltä, ettei Ilosaaressa ole heidän ikäisilleen sopivia palveluita. 

Joen Yö ja Ilovaarirock osoittautuivat tutkimuksen perusteelle tutuimmiksi Ilosaaressa järjestetyiksi tapahtumiksi. Myös talvella 2011 ollut avantouinnin SM-kilpailut oli joensuulaisille tuttu tapahtuma. Pienempien harrastuspiirien tapahtumat kuten Hot Rod Drivers – jenkkiautotapahtuma ja moottoripyöräharrastajien The Mopot Show olivat vastaajille suhteellisen tuntemattomia. 

Haastatteluissa tiedusteltiin myös miten hyvin joensuulaiset tuntevat kulttuurikeskus Karjalantalon ja ravintola Kerubin tarjoamat palvelut. Annetuista vaihtoehdoista Kerubin livekeikat ja ruokapalvelut (lounas ja ala carte) osoittautuivat tunnetuimmiksi Kerubin tuottamiksi palveluiksi, kun taas Kerubissa perjantaisin järjestettävä Säröperjantai on vielä aika tuntematon konsepti. Parhaiten Kerubin näyttää tutkimuksen perusteella tuntevan 15 – 34 –vuotiaat joensuulaiset.

Haastattelututkimus osoitti, että Ilosaari on tärkeä paikka joensuulaisille ja siellä tulisi järjestää monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Osa joensuulaisista on sitä mieltä, että Ilosaaren kunnostaminen lisäisi matkailullista vetovoimaa, mutta myös Joensuun houkuttelevuutta asuinpaikkana.

Kaupunkilaiset ovat tutkimuksen perusteella vahvasti sitä mieltä, ettei Ilosaaren luontoarvoja eikä Kaluvirran luontoarvoja saisi heikentää vaikka liikenteelliset haasteet niin vaatisivatkin. Aluetta olisi kehitettävä entistä enemmän puistomaisempaan suuntaan ja saareen kaivattaisiin lisää saniteettitiloja uimarannan ja puiston käyttäjiä varten. Myös saaren perusvalaistusta tulisi kohentaa. 

Kaupunkilaisten toiveena olisi saada Ilosaareen erilaisia tapahtumia, kunnolliset pysäköintipaikat polkupyörille, hyvä uimaranta ja pukuhuonetilat uimareille. Myös jäätelökioskia ja erilaisten ulkopelien vuokrausta toivottiin. Monien vastaajien toivelistalla oli myös kesäterassi, joka tosin jo nykyisellään toimii ravintola Kerubin ylläpitämänä.

Useimmiten tieto Ilosaaren tapahtumista ja palveluista on saatu paikallislehden ilmoituksesta tai kaverilta, mutta myös tapahtumien julistemarkkinointi osoittautui yhdeksi hyväksi tapahtumamarkkinoinnin keinoksi. Alle 35-vuotiaiden keskuudessa yhteisöpalvelu Facebook on suosittu tietokanava, mutta kaikista vastaajista vain noin kolmannes ilmoitti saavansa tiedon tapahtumista Facebookin kautta. Annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta vastauksiksi lueteltiin muun muassa Joensuun kaupungin tapahtumakalenteri ja eri tapahtumien internet-sivut.

Myös jatkossa tieto Ilosaaren tapahtumista ja palveluista toivottiin saatavan lehti-ilmoitusten kautta. Kuitenkin nettisivusto, johon koottaisiin kaikki Ilosaaren tapahtumat, tilaisuudet ja palvelut, tuntuisi vastausten perusteella olevan hyvä tiedottamisen kanava. 

Lisätietoa Ilosaaren kyselystä antaa Joensuun Popmuusikot ry:n Kaisu Leinonen: www.popmuusikot.fi.

Kaupunkilaiskysely joensuulaisille puutalokorttelista ja Ilosaaresta

 

Valokuva: Rami Saarikorpi

Joensuun Popmuusikot ry:n Elävä Ilosaari ja Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Kortteli 48 - luova osaamisyhteisö -hankkeet toteuttivat Joensuun puutalokortteliin ja Ilosaareen liittyvän kyselytutkimuksen, jonka kohderyhmänä olivat Joensuun asukkaat. Puutalokorttelilla tarkoitetaan Ranta-, Suvanto- ja Torikadun korttelissa sijaitsevia puutaloja, joissa työskentelee monia kulttuuri- ja nuorisoalan toimijoita.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kaupunkilaisten mielipiteet puutalokortteliin ja Ilosaareen liittyvien toiveiden ja kehittämisideoiden osalta. Lisäksi kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa korttelin toimijoiden tunnettavuutta kaupunkilaisten keskuudessa.

Kyselytutkimus toteutettiin aikavälillä 11.11. - 30.11.2011. Tutkimusmenetelmänä oli puhelinhaastatteluin toteutettu kysely, jossa kerättiin 500 vastaajan kokoinen, Joensuun luonnollista ikä- ja sukupuolijakaumaa vastaava otos. 

Tiivistelmä tuloksista puutalokorttelin osalta

Yleisistä kulttuuripalveluista joensuulaiset kertoivat käyttävänsä ja vierailevansa kaikkein useimmin kirjastoissa, messuilla ja markkinoilla, festivaaleilla ja kesätapahtumissa, sekä elokuvateatterinäytöksissä. Kun vastaajille lueteltiin muutamia Joensuussa toimivia kulttuuri- ja tapahtumapaikkoja, niin kaikkein tyytyväisimpiä näistä toimijoista kaupunkilaiset kertoivat olevansa Taitokorttelin ja Carelia-salin palveluihin.

Kyselyyn vastanneista joensuulaisista 54 % on käynyt tai vieraillut puutalokorttelissa viimeisten 12 kuukauden aikana. Useimmiten puutalokorttelissa vierailun syynä oli se, että he ovat asioineet asiakkaana siellä jonkun toimijan luona, tai että he ovat olleet siellä kävelyllä tai ohikulkumatkalla. Sen sijaan 24 % kaupunkilaisista kertoi, ettei ole koskaan käynyt puutalokorttelissa.

Kyselyn perusteella selvisi, että joensuulaiset eivät tunne puutalokorttelissa olevia toimijoita kovinkaan hyvin. Kun vastaajia pyydettiin pisteyttämään puutalokorttelin toimijat tunnettavuuden perusteella (1=en tunne lainkaan…4=tunnen erittäin hyvin), niin korkeimmat tunnettavuuspisteet saivat PKKY – Niittylahden ammattiopisto, Joensuun Popmuusikot, Hasanniemen teatteri/Turpatalli ja Unicef-myymälä.

Mikäli puutalokorttelit säilytetään ja niiden toimintaa kehitetään, niin selkeästi eniten kaupunkilaiset katsoivat siinä tapauksessa voivansa käyttää alueella kahvila- ja ravintolapalveluja. Lisäksi muita suosituimpia palveluita olisivat sosiaali- ja terveyspalvelut, myymälät sekä erilaiset harrastustilat.

Kortteli 48:n uudet kuvat!

Rami Saarikorpi kuvasi Kortteli 48:n puutalot aurinkoisessa talvisäässä. 
Korttelin pihapiiriin ja kaikkiin sen taloihin pääsee tutustumaan osoitteessa: http://www.360panorama.fi/Kortteli48/

Vyöhyke-talo, Suvantokatu 1

Vyöhyke-talo

Joensuun Popmuusikot, Rantakatu 1

Torikatu 10

Torikatu 10

Torikatu 10

Wanha kulma, Torikatu 12

Wanha kulma

Valokuvat: Rami Saarikorpi

Kirkastamo-klinikat vuonna 2012

TULE KIRKASTAMAAN AJATUKSIASI KIRKASTAMO-KLINIKALLE 10.1.2012!

Mietitkö paikkaasi yrittäjyyden ja taiteilijuuden vaihtoehtojen välillä? Tarvitsetko eväitä uusien haasteiden kohtaamisessa tai kaipaatko neuvoja olemassa olevan toiminnan vauhdittamiseksi? Ehkäpä haluat neuvoja apurahan hakemisessa tai oman työsi tuotteistamisessa? Tule kirkastamaan ajatuksiasi Kirkastamo-klinikalle!

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun KuTu - kulttuurista tulevaisuutta -hanke järjestää maksuttoman Kirkastamo-neuvontapäivän luovan alan ja kulttuurin toimijoille tiistaina 10.1.2012 Joensuussa. Tarkempi paikka vahvistetaan ilmoittautuneille. 

Tule tapaamaan Kirkastamo-asiantuntijaa tunnin mittaiseen henkilökohtaiseen keskusteluun. Saat tietoa alan kehittämismahdollisuuksista ja luottamuksellista, yksilökohtaista neuvontaa juuri omiin tarpeisiisi. Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu Pohjois-Karjalassa toimiville kulttuuri- ja luovan alan toimijoille ja yksityishenkilöille.

Henkilökohtaiseen neuvontaan (1h) varataan aika. Kirkastamo-asiantuntijana toimii tuottaja Hanna Suhonen. Ilmoittautumiset maanantaihin 2.1.2012 mennessä sähköpostilla, niina.hattunen(ª)pkamk.fi.

Lisätietoja: Niina Hattunen, p. 050 311 9527 tai niina.hattunen(ª)pkamk.fi. 

KIRKASTAMO-KLINIKAN JATKOSPARRAUSPÄIVÄT 24.2. ja 2.3.2012!

Kirkastamo-klinikan jatkosparrauspäivät järjestetään peräkkäisinä perjantaina 24.2. ja 2.3.2012. Jatkosparraus on maksuton ja tarkoitettu Pohjois-Karjalassa toimiville kulttuuri- ja luovan alan toimijoille ja yksityishenkilöille, jotka ovat käyneet kerran Kirkastamo-klinikalla.

Henkilökohtaiseen neuvontaan (1,5 h) varataan aika. Kirkastamo-asiantuntijana toimii tuottaja Hanna Suhonen. Ilmoittautumiset jatkosparrausklinikoille maanantaihin 13.2.2012 mennessä sähköpostilla, niina.hattunen(ª)pkamk.fi.

TET-harjoittelijan kokemuksia Joensuun Kortteli 48:n -hankkeesta

TET-harjoittelijan päiväkirja Kortteli 48:ssa viikolla 45

 

7.11.2011 Maanantai
Aloitin tänään harjoittelun Joensuun kaupungin Nuorisotoimen Kortteli 48 – luova osaamisyhteisö -hankkeessa. Se sijaitsee Suvantokatu 1:sessä. Sain tehtäväkseni kirjoittaa päiväkirjaa, fiiliksistäni tässä paikassa. Se on aika haastava tehtävä, ainakin omasta mielestäni. Täällä on aika paljon erilaisia nuorisoon liittyviä ryhmiä.

Täällä toimivat siis Joensuun Nuorisoverstas ry, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys Josna ry, Radio Oi FM, Teatteri Satama, Motora ry, Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen liitto, Kalevan nuorten Pohjois-Karjalan piiri, Joensuun nuorisovaltuusto sekä Joensuun nuorisotoimen pienryhmät ja bänditoiminta ja Joensuun kaupungin nuorisoasema.  Ihmiset olivat mukavan oloisia, ja sopivat mielestäni töihinsä hyvin, sillä kukaan ei ainakaan näyttänyt tylsistyneeltä ja se oli mielestäni hyvä juttu.  Tilat ovat myös hyvät. Olen saanut tällaisen käsityksen Vyöhyke-talosta: Se koostuu nuorisolle suunnatuista asioista.

Täällä toimii psykologeja ja sairaanhoitajia.  Unohdin aiemmin sanoa heistä. Nuorison Vyöhyke-talo liittyy siis tietysti nuoriin ja ehkä joissakin tapauksissa myös heidän perheisiinsä. Siellä voidaan tehdä joitakin vapaa-ajan hommia ja täällä on yksi nainen, joka tekee tapahtumia nuorille, hän on siis niistä vastaava henkilö.

Täällä on kaksi kokoustilaa, toinen on pieni ja toinen suuri, niihin voi tehdä varauksia. Vilkaisimme niiden varauksia ja ne olivatkin aika täynnä. Listaan nyt Nuorisoaseman palveluita: Yksilö- ja perhetapaamiset, ryhmätapaamiset, taidelähtöiset menetelmät, pitkäkestoinen pienryhmätoiminta, päivystysvastaanotto, etsivä nuorisotyö ja lääkärin palvelut noin kerran viikossa.

 

8.11.2011 Tiistai

Sirpan tehtävänä on kehittää Kortteli 48:aa, jotta sitä siis tulevaisuudessa käytettäisiin. Tällä hetkellä korttelissa on taloja, joita ei käytetä ollenkaan. Kortteliin pitäisi tehdä siis esimerkiksi uudisrakentamista ja toiminnan suunnittelua. Mitä jos ei saada ketään, joka voisi käyttää tiloja? Se asia on siis vieläkin tietääkseni auki. Valmiita taloja ovat Joensuun Popmuusikoiden talo Rantakatu 9:ssä ja Vyöhyke-talo eli Suvantokatu 1-3, jossa siis nyt olemme. Kortteli 48 on nuorille ja vähän vanhemmillekin suunniteltu paikka.

Kortteli 48 -hanke ja Joensuun Popmuusikot tekevät marraskuussa kyselyä, joka liittyy kortteliin ja Ilosaareen. Se on kaupunkikysely, joka toteutetaan Joensuussa asuville henkilöille puhelimitse.

Huomasin, että tässä talossa on myös huone, jossa toimii Oi FM nuorisoradio.  Joskus sieltä kuuluu musiikkia ja hälinää.


9.11.2011 Keskiviikko

Mielestäni olisi hyvä jos tänne saataisiin nuorille lisää paikkoja missä oleskella ja oppia. Pitäisin siitä kahvilaehdotuksesta, se olisi mukava juttu. Eikä tämä paikkakaan niin kaukana ole ydinkeskustasta, vaikka tämä onkin varmaan ydinkeskustaa, mutta pidän itse Iso Myytä, Anttilaa ja toria Joensuun ydinkeskustana.

Olen nyt päässyt jyvälle tästä hankkeesta, ja olen sitä mieltä että se on aika iso homma. Mielestäni hanke olisi hyvin mahdollista toteuttaa, kunhan vain löydettäisiin toimijoita, joille tilat kävisivät.


10.11.2011 Torstai
Sirpa antoi minulle paperin, jossa näkyy kaikki näiden tilojen toimijat. Niitä onkin paljon enemmän kuin tiesin. Katsoin nimittäin netistä ne, mutta niitä olikin enemmän.  Rantakatuun kuuluu siis Joensuun Popmuusikot ry sekä Nuori Rytmi ja Töminä oy, osuuskunta Korpipaja, insinööritoimisto M-Plan oy, projektitoimisto Proper, Johanna Kokkola (valokuvaaja) ja Pozor, joka on jonkinlainen visualisoija, artisti. Elikkä Rantakadulla on noin monta toimijaa. Ja sanoin jo aikaisemmassa (maanantain) tekstissä muut toimijat. 

Kuuntelin tuossa vähän aikaa sitten Oi FM radiota. Oli hauska kuunnella samalla nettiradiota, kun se sama kuuluu samaan aikaan käytävän päässä. Menimme kahvihuoneeseen ja juttelimme siellä nuorisovaltuuston yhteyshenkilön kanssa. He aikovat järjestää kokouksen 7.12. nuorisovaltuuston jäsenille joita on 38.
 

Haluan ihan oikeasti tänne nuorisokahvilan ja ehkä myös jonkun nykytanssikerhon. Ja jotain juuri nuorisoon liittyvää juttua tietysti.

 

11.11.2011 Perjantai
Olen oppinut tämän viikon aikana paljon tästä työstä Kortteli 48 -hankkeen parissa. Haluaisin tietää, miten niille tiloille käy tulevaisuudessa, mutta työni loppuvat tänään.

Pietarin benchmarking-matka 19.-23.10.2011

Pietarin benchmarking-matka yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Creative Managers -hankkeen sekä Pohjois-Karjalan kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden ja harrastajien kanssa.

Matkakohteina:

• Suomi-talo ja Suomen Pietarin instituutti
• Pushkinskaya 10
• Deboshir Film Studija ja Sasha Bashirov
• St. Petersburg State University of Film and Television
• Mitki-galleria ja Mitja Shagin
• AST ja Sergei Astakhov
• Glavklub: Zhenja Fjodorov ja Zorge
• Taitelijaresidenssi 

Suomi-talo ja Suomen Pietarin instituutti: http://www.instfin.ru/fi
 
Suomen Pietarin instituutti on suomalaisen ja venäläisen kulttuurin kohtauspaikka Pietarissa. Se edistää Suomen ja Venäjän välistä kulttuuri- ja tiedeyhteistyötä. Instituutin toimitila ja kirjasto sijaitsevat Suomi-talossa Pietarin ydinkeskustassa. Instituutti järjestää näyttelyitä, konsertteja, seminaareja ja muita tapahtumia sekä tukee suomen ja ruotsin kielten opiskelua ja harrastusta. Instituutti toimii osana Suomen kulttuurivientijärjestelmää. Se suunnittelee ja toteuttaa Venäjän-vientihankkeita, sekä osallistuu myös EU:n ja Itämeren alueen kulttuuriyhteistyöhön.

Pushkinskaya 10: http://en.p-10.ru/

Pushkinskaya 10 on 20 vuotta sitten taidekäyttöön vallattu kortteli Pietarin keskustassa uuden ja vanhan Nevskin kulmassa. Kontaktihenkilö meillä toimi johtaja Igor Orlov. Pushkinskaya on iso kulttuuri- ja taidekeskus, jossa riitti ihmeteltävää pitkäksi aikaa.

Deboshir Film Studija ja Sasha Bashirov: http://www.deboshirfilm.ru./

Päivän kolmantena vierailukohteena oli venäläinen kovanluokan näyttelijä Aleksander (Sasha) Bashirov ja hänen Deboshir Film Studija. Sasha Bashirov on yksi Venäjän kuuluisimmista elokuvanäyttelijöistä. Hän on näytellyt yli 60 elokuvassa, hänellä on oma elokuvakoulu ja lisäksi hän järjestää vuosittain pidettävää elokuvafestivaalia. Seuraava festivaali on nimeltään Pure dreams XIV ja se järjestetään Pietarissa 10.–15.11.2011.
 

 
Pietarin valtiollinen elokuva- ja televisioalan yliopisto

Pietarin elokuva- ja televisioalan yliopisto on Venäjän johtava alan oppilaitos. Yliopistolla on pitkät perinteet ja he ovat erittäin kiinnostuneita hakemaan Suomesta yhteistyökontakteja. Venäjän TV- ja elokuva-alan suurin haaste on alan rahoituksen keskittyminen Moskovaan. Venäjällä – ja etenkin Pietarissa – on paljon hyviä ideoita, mutta rahoitus on vähäistä. Tämän vuoksi Pietarin elokuva- ja televisioalan yliopisto on erittäin kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä, jotta sisällöllisesti merkittävät ideat näkisivät päivänvalon yhteistyön tuloksena.

Mitki-galleria ja Mitja Shagin

Mitki (Mitkat) on 1980-luvun puolivälissä perustettu taiteilijaryhmä, joka on kansainvälisesti tunnetuin pietarilainen kuvataideryhmä. Sen jäsenkunta on vaihtunut vuosien varrella, mutta koko ajan sen toiminnassa on säilynyt sama poikkitaiteellisuus, innovatiivisuus ja huumori. Mitkat ovat pitäneet yllä lämpimiä suhteita yhtä lailla populaarikulttuuriin kuin tieteeseenkin. 

AST ja Sergei Astakhov

AST on monen suulla Venäjän ykköseksi rankatun elokuvaaja Sergei Astakhovin (mm. British Academy Award -voittaja) yhtiö. Astakhov on todellinen innovaattori, joka tekee paitsi taiteellisesti loistavaa jälkeä, myös teknistä kehitystyötä.

Sergei Astakhov on myös merkittävä elokuvavaikuttaja, sillä hän alkoi Neuvostoliiton hajottua palkata työttömiksi jääneitä kollegoitaan oman yrityksensä suojiin. Sergein yrityksen toimitila on samalla kuin suuri tehdas, joka on täynnä elokuva-ammattilaisia ja huipputekniikkaa.  

Glavklub: Zhenja Fjodorov ja Zorge

Zorge on taannoin hajonneen Tequilajazzin johtajan Jevgeni (Zhenja) Fjodorovin uusi yhtye. Tequilajazz oli yksi Venäjän rock-historian kiehtovimmista bändeistä, joka soitti aluksi punkia jazzahtavalla otteella ja kehittyi pikkuhiljaa hyvin elegantiksi vaihtoehtobändiksi. Tequilajazz ehti kiertää maailman arvostetuimpia klubeja ja kerätä varsinkin muusikoiden ja kriitikoiden yksimielisen arvostuksen. Zhenja Fjodorov on rock-uransa ohessa tehnyt myös elokuva- ja teatterimusiikkia ja tullut tätä kautta monipuoliseksi kulttuuri- ja musiikkivaikuttajaksi.  

Taitelijaresidenssi
 
Viimeisenä paikkana kävimme tutustumassa paikalliseen taiteilijaresidenssiin ja taitelija-ateljeehen, jossa työskenteli useita eri alojen taitelijoita.

Vaikuta Joensuun puutalokorttelin kehittämiseen ja vastaa kyselyyn 6.11.2011 mennessä!

Hei te, jotka etsitte tulevaisuudessa työ-, harjoittelu- ja muita toimitiloja Joensuusta tai haluatte osallistua puutalokortteleiden kehittämiseen, vastatkaa Ranta-, Suvanto- ja Torikakadun puutaloja koskevaan kyselyyn 6.11.2011 mennessä! Alkuperäistä vastausaikaa on jatkettu viikolla. Kyselyyn pääset täältä: http://typala.ncp.fi.

Vaikuta Joensuun puutalokorttelin kehittämiseen!

Kortteli 48 – harjoitus- ja työtilakysely 

 

Kortteli 48 tarkoittaa Ranta-, Suvanto- ja Torikadun korttelissa sijaitsevia 1800-luvulla rakennettuja puutaloja, joissa työskentelee monia kulttuuri- ja nuorisoalan toimijoita. Lisäksi tämä kaupungin omistama puutalojen kortteli sijaitsee Taitokorttelin vieressä ja joen varrella, lähellä toria. Vanhojen puutalojen lisäksi kortteliin mahtuu tulevaisuudessa myös uudisrakennuksia, mutta tällä hetkellä korttelin tulevaisuus on vielä ideointivaiheessa.
 
Harjoitus- ja työtilakyselyn tarkoituksena on selvittää, onko Joensuussa kysyntää ja tarvetta uusille harjoitus- ja työtiloille, jotka voisivat mahdollisesti sijoittua Kortteli 48:n nykyisiin tai uudisrakennettaviin tiloihin. Kysymykset koskevat tilan käyttötarkoitusta, kokoa, käyttöaikaa, vaatimus- ja vuokratasoa sekä kustannuksia, jotka käyttäjä on valmis maksamaan tilastaan. 

Kyselyyn voit vastata osoitteessa:  http://typala.ncp.fi. Vastausaikaa on 31.10.2011 saakka. Lisätietoja kyselystä antaa Niina Hattunen.

Kiitos jo etukäteen osallistumisestasi Kortteli 48:n kehittämiseen! 

Keskustelua Joensuun keskustan kehittämisestä

Keskustelua keskustan kehittämisestä 24.10.2011

Joensuun keskusta-alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, joka tulee ohjaamaan alueen maankäyttöä ja muuta yleispiirteistä suunnittelua tulevien 15 – 20 vuoden aikana. Erityisesti osayleiskaavaprosessiin liittyen Suomen paikalliskulttuuriyhdistys ry järjestää maanantaina 24.10. tapahtuman, jossa keskustellaan luentojen ja opaskierroksen pohjalta Joensuun keskustan historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Joensuussa kuluvan syksyn aikana erityisesti rakennussuojelulliset asiat ovat herättäneet huomiota, ja kaupungin rakennussuojelun historiasta ja taustoista luennoi tutkija Pekka Piiparinen. Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä pitää esitelmän kaupunkikeskustan kehittämisestä ja Pohjois-Karjalan museon kokoelmajohtaja Auli Patjaksen johdolla tutustutaan museon Joensuu-aiheisiin näyttelyosioihin. Tapahtuman juontaa Henry Räsänen.

Keskustelua keskustan kehittämisestä -tapahtuman järjestää Suomen paikalliskulttuuriyhdistys yhteistyössä Pohjois-Karjalan museon kanssa.

Päivän ohjelma:

• LUENTO klo. 14:00 – 14:45 Jouni Töyrylä: Kaupunkikeskustakehittämisen ja kehittymisen monet värit. VAPAA PÄÄSY.
• MUSEOKIERROS klo. 14:45 – 15:15 Pohjois-Karjalan museoon Auli Patjaksen johdolla: tutustuminen Joensuun historiaan. Lipun hinta 2,50 € / henkilö. 
• LUENTO klo. 15:15 – 16:00 Pekka Piiparinen: Joensuulaisen rakennussuojelun historiaa. VAPAA PÄÄSY. 
• KESKUSTELUA PÄIVÄN AIHEISTA klo. 16:00 – 17:00 Henry Räsäsen johdolla. VAPAA PÄÄSY.

Luentojen ja keskustelutilaisuuksien paikkana Carelicumin auditorio, osoite Koskikatu 5, Joensuu. Luentoihin ja keskustelutilaisuuteen on vapaa pääsy. Museo-opaskierroksen lipun hinta on 2,50 €.  Lisätietoja: www.maisemat.fi

Joensuu Design Week pureutuu unelmien Ilosaareen 12.-13.10.2011!

Joensuu Design Week 10.-15.10.2011
– ASIAT VOI NÄHDÄ JA TEHDÄ TOISINKIN
www.joensuudesignweek.fi

Unelmien Ilosaari kutsuu kaupunkilaisia vaikuttamaan saaren tulevaisuuteen!

Tavoitteena on, että Ilosaaresta kehittyy torin kaltainen kaupunkilaisten olohuone. Joensuu Design Week -tapahtumassa pureudutaan Ilosaaren ja sen toimintojen kehittämiseen Unelmien Ilosaari -työpajoissa. Kolme muotoilutiimiä työskentelee Ilosaaren tulevaisuuden parissa 12.-13.10. avoimessa tilassa Carelicumissa. Ryhmien vetäjinä toimivat Päivi Tahkokallio (Tahkokallio Design+ Oy) Rovaniemeltä, Jere Ruotsalainen (Fantasiarakenne Oy) Kuopiosta ja Mikko Matveinen (PKAMK) Joensuusta. Työn tulokset jäävät Ilosaaren toimijoiden, alueen kehittäjien ja kaupunkilaisten käyttöön.

Mikä on Sinun Unelmien Ilosaari? Kaikilla on mahdollisuus osallistua ryhmien työskentelyyn. Jokaiseen kolmeen ryhmään arvotaan ilmoittautuneiden joukosta yksi osallistuja. Muut ryhmien jäsenet ovat muotoilualan opiskelijoita, lukiolaisia ja Ilosaaren toimijoiden edustajia. Ryhmät työskentelevät ke 12.10. klo 10-17 ja to 13.10. klo 9-14 Carelicumin monitoimitilassa. Työn tulokset ja raadin kommentit esitellään yleisölle avoimessa tilaisuudessa torstaina 13.10. klo 15, Karjalantalossa, Ilosaaressa.

Ilmoittautumiset ryhmiin tiistaihin 4.10. mennessä projektikoordinaattori Mari Hämäläinen, 040 147 1317 tai info@joensuudesignweek.fi.

Turun Logomo, Seinäjoen Rytmikorjaamo ja Lapuan Vanha Paukku!

Tutustuminen Turun Logomoon KOKO Luovien alojen verkostotapaamisessa Turussa 13.-14.9.2011 (www.luovatalueet.fi)

Turun Logomo on luovan talouden, taiteen ja kulttuurin tapahtumakeskus, joka toimii vanhassa konepajassa vain 700 metrin päässä Turun torilta. Tällä hetkellä Logomo toimii Turun kulttuuripääkaupunkivuoden pääareenana. Osa Logomosta on työn alla, ja kokonaisuus valmistuu vuoteen 2014 mennessä. Lisätietoa Turun Logomosto löytyy osoitteesta: www.logomo.fi.


Business breakfast Rytmikorjaamolla 15.9.2011: www.frami.fi/bbrytmikorjaamo

Pääsin kurkistamaan Seinäjoen Rytmikorjaamon Business breakfastia 15.9.2011, jonka vieraana oli Carina Räihä aiheellaan "Oman elämän huipulle!". Räihä saapui Rytmikorjaamon ensimmäiseen business breakfastiin puhumaan yhteistyön merkityksestä ja elämänmuutoksen mahdollisuuksista: "Olen aina etsinyt elämääni seikkailua ja haasteita. Jos asiat sujuvat liian helposti enkä opi enää uutta, kyllästyn." Näin toteaa Carina Räihä, yrittäjä ja vuorikiipeilijä, ensimmäinen suomalainen nainen Mount Everestillä.

Tilaisuuden järjestivät Frami Oy (www.frami.fi) osana koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO).

Seinäjoen Rytmikorjaamo: http://rytmikorjaamo.com/

Seinäjoen Rytmikorjaamo on monipuolinen ja erilaisia ikäryhmiä kokoava luovien alojen kohtaamispaikka. Rytmikorjaamossa toimivat sulassa sovussa yrittäjät, tutkijat, kehittäjät, opiskelijat ja muusikot.  Talosta löytyy tiloja bändikämpistä konttoreihin ja lisäksi käytettävissä on mehukkaasti sisustettuja neuvottelutiloja, myymälätiloja, aula ja ravintola sekä hulppea klubi, joka vetää peräti tuhat kuulijaa.

Rytmikorjaamo on saneerattu Seinäjoen entiseen postiautovarikkoon. Uusi nimi viittaa sekä talon menneisyyteen rasvamonttuisena verstaana että nykyisyyteen rytmin korjaajana ja alueen rytmimusiikkiosaamisen ja tapahtumatuotannon vahvistajana.

Lapuan kulttuurikeskus Vanha Paukku – Patruunatehtaasta kulttuurikeskukseksi: www.vanhapaukku.fi

Valtion patruunatehdas perustettiin Lapualle vuonna 1923. Huhtikuussa 1976 Lapua kohtasi kansallisen surun, kun 40 tehtaan työntekijää menehtyi räjähdyksessä. Onnettomuuden jälkeen toimintoja alettiin vähitellen siirtää pois Lapuan keskustasta, ja viimeiset toiminnot siirrettiin uudelle alueelle 1990-luvun puolivälissä.

Hiljaiselon jälkeen Lapuan kaupunki osti tyhjilleen jääneet tehdaskiinteistöt, ja alue muutettiin kulttuuri- ja yrityskeskukseksi. Tänä päivänä kulttuurikeskuksen alueella toimii kaupungin kirjaston ja kulttuuritoimen lisäksi musiikki- ja kansalaisopistot, tehtaanmyymälöitä, eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä, teatteri, kuntosali, elokuvateatteri ja lounaskahvila. Lisäksi Lapuanjoella liikennöivällä jokilaivalla on kotisatama Vanhan Paukun alueella. 

Kulttuurikeskuksen aluetta kehitetään koko ajan ja vielä entisöimättömiä rakennuksia laitetaan vähitellen kuntoon eri käyttötarkoituksia varten. Pihapiirin vanhaan puutaloon on suunnitteilla mm. järjestötalo. Alkuperäiset Patruunatehtaan rakennukset ovat suojeltuja kohteita ja henkivät näin edelleen tehdasaikojen tunnelmaa ja oikean "Paukun henkeä".   


Kokemuksia kotiin

"Turun Logomo, Seinäjoen Rytmikorjaamo ja Lapuan Vanha Paukku antoivat hyvän näkymän vanhoista, tehdasrakennuksiin rakennetuista kulttuuritiloista. Nähtyjen kulttuurikohteiden perusteella voi sanoa, että Joensuun Kortteli 48:n kaltaisia vanhoja puutalokortteleita ei ole muualla Suomessa – ei ainakaan kaavailussa käytössä. Useimmat kulttuuri- ja luovien alojen keskukset rakennetaan vanhoihin tehdas- tai yrityshalleihin. Tämänkin vuoksi voi sanoa, että Joensuun Kortteli 48 tulee olemaan ainutlaatuinen luova osaamisyhteisö ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka.” Näin matkakokemuksiaan kiteyttää Joensuun kaupungin projektikoordinaattori Sirpa Hyttinen.

Luovaa voimaa kolmessa kerroksessa

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoituspäivän sekä Kirkastamo- ja Jalostamo-klinikoiden kokemuksia 

Joensuussa nyt toista kertaa järjestetty taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoituspäivä kokosi yhteen eri rahoitusmahdollisuuksia tarjoavia organisaatioita 8. syykuuta Joensuun Kulttuurikeskus Karjalantaloon. Yläkerran juhlasalissa pidetyssä rahoituspäivässä oli mukana Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (kulttuurin yhteyspiste) ja ANTI-festivaali. Päivän puolessa välissä kuultiin Karlik Filmsin ja Kotikunta TV:n Mikko Keinosen sekä Osuuskunta Korpipajan Harri Mielosen kokemuksia yrittäjyydestä ja erilaisista rahoitus- ja apurahamahdollisuuksista. Samalla pidettiin vapaamuotoiset apuraha- ja rahoitusklinikat. Iltapäivällä tietoaan apurahoista jakoivat Taiteen keskustoimikunta, Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, Joensuun kaupungin kulttuuritoimi, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Suomen Kulttuurirahasta – Pohjois-Karjalan rahasto.

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoituspäivän järjestämisestä vastasi Pohjois-Karjalan taidetoimikunta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun KOKO KuTu – kulttuurista tulevaisuutta -hanke.

Samaan aikaan Kulttuurikeskus Karjalantalon keskimmäisessä kerroksessa pidettiin valtakunnallinen luovien alojen neuvontaklinikka Jalostamo, jonka asiantuntijana toimi Diges ry:n Hanna Kosonen. Kulttuurikeskuksessa soittaville bändeille tarkoitetussa takahuoneessa pidettiin Pohjois-Karjalassa toista kertaa pilotoitu Kirkastamo-klinikka tuottaja Hanna Suhosen johdolla. Tällä kertaa Kirkastamossa kokeiltiin myös jatkosparrausta yhden ensimmäiselle klinikalle osallistuneen asiakkaan kanssa. Päivä oli onnistunut ja osoitti, että luoville aloille tarvitaan rahoitusneuvontaa sekä paikka, jossa voi tavata oman ala asiantuntijoita ja kollegoita.

Kirkastamo-klinikka toteutetaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun KuTu – kulttuurista tulevaisuutta -hankkeen toimesta ja Joensuun seudun ja Keski-Karjalan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) rahoituksella. Jalostamo-klinikka toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoituksella. 

tuottaja Hanna Suhonen Kirkastamo-klinikan asiantuntijana 8.9.2011

valokuvat: Niina Hattunen

Kortteli 48:n pihapiiri on kuvattu panoraamana

Kortteli 48:n pihapiiri on kuvattu panoraamana ja on nähtävissä osoitteessa: http://www.360panorama.fi/Kortteli48

TEM: Kyvykkäät yksilöt, verkostot ja luova uho kaupunkikehityksen moottoreita

TEM Tiedotteet: Alueiden kehittäminen
30.8.2011 12.03

Kyvykkäät yksilöt, verkostot ja luova uho kaupunkikehityksen moottoreita
 
Kaupunkien menestyksekäs kehittäminen nojaa kyvykkäisiin ihmisiin, heidän saumattomasti toimiviin verkostoihinsa ja rohkeaan asenteeseen – luovaan uhoon. Perinteisen hallinnoinnin sijaan tuloksellinen kehittämistyö on energian suuntaamista, innostamista, rohkeutta kokeiluihin ja kykyä ennakoida tulossa olevia asioita. Asenne ja ote siis ratkaisevat.

– Todellinen innovatiivisuus syntyy oudoista ja odottamattomista asioista. Siksi häiritseviä ja hulluja ajatuksia tarvitaan. Voimmekin kysyä, ruokkivatko esimerkiksi kaavamaiset työryhmät ja komiteat ajattelua totuttujen kehysten ulkopuolella, sanoi professori Alf Rehn XIII Kansallisessa Kaupunkifoorumissa 30.8.2011 Seinäjoella.

Seinäjoen kaupunkiseutu on kokoaan suurempi    

Seinäjoen kaupunkiseutu on oiva esimerkki alueesta, joka on määrätietoisesti satsannut kyvykkyyksien ja verkostojen täysimääräiseen hyödyntämiseen aluekehityksessä. Ne yhdistettynä rohkeaan asenteeseen ovat johtaneet edelläkävijyyteen. Aluekehityksen indikaattoreilla mitaten Seinäjoen seutu on toistuvasti erottunut muista alueista myönteisesti. Voidaankin sanoa, että Seinäjoen kaupunkiseutu on kokoaan suurempi.

– Olemme onnistuneet tekemään useita asioita oikein. Olemme investoineet osaamiseen, osaajiin ja yrityksiin. Olemme tehneet asioita yhdessä ja ennakkoluulottomasti. Tulokset näkyvät nyt. Kaupungin vetovoima on parantunut selvästi, asukas- ja työpaikkamäärämme on vahvassa kasvussa ja muuttajien profiili on nuorissa korkeakoulutetuissa ja lapsiperheissä. Tällä linjalla on hyvä ja elintärkeääkin jatkaa, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki iloitsee.

Hallitusohjelmasta myönteisiä odotuksia kaupunkipolitiikalle

Kaupunkifoorumissa todettiin, että uusi hallitusohjelma asettaa myönteisiä odotuksia kaupunkipolitiikalle Suomessa. Sen mukaan valtio on vahvistamassa sopimusperäistä kumppanuutta kaupunkien kanssa kilpailukyvyn ja sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kansallisen kaupunkifoorumin järjestävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Seinäjoen kaupunki sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) Innovaatiot ja osaaminen - verkosto. Foorumiin osallistuu kahden päivän aikana noin 200 suomalaista kaupunki- ja aluekehittäjää. Kansallinen Kaupunkifoorum Seinäjoella jatkuu vielä keskiviikkona 31.8.

Lisätiedot: Tiedotteet: Alueiden kehittäminen
Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 040 7641829
Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki, p. 06 416 2110

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoituspäivän ohjelma torstaina 8.9.2011 klo 12–18!

Yritysrahoitusosuus

-       klo 12.00–12.20 yritysneuvoja Eija Lampio, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus

-       klo 12.20–12.40 johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

-       klo 12.40–13.00 projektipäällikkö Jonna Välimäki, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

-       klo 13.00–13.30 ohjelma-asiantuntija Riikka Leskinen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Kulttuurin yhteyspiste

-       klo 13.30–14.00 taiteellinen johtaja - vastaava tuottaja Johanna Tuukkanen, ANTI-festivaali

-       klo 14.00–14.30 yritysesittely: Mikko Keinonen Karlik Films / Kotikunta-tv

klo 14.30- 15.30 Apuraha- ja rahoitusklinikat sekä kahvit

-       klo 15.30–16.00 Osuuskunta Korpipaja, Harri Mielonen

Apurahaosuus

-       klo 16.00–16.45 taidesihteeri Mari Karikoski, Taiteen keskustoimikunta

-       klo 16.45–17.00 pääsihteeri Hanna Susitaival, Pohjois-Karjalan taidetoimikunta

-       klo 17.00–17.20 kulttuurisihteeri Sari Suvanto, Joensuun kaupungin kulttuuritoimi

-       klo 17.20–17.40 toiminnanjohtaja Satu Kokkonen, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

-       klo 17.40–18.00 asiamies Tuomo Vatanen, Suomen Kulttuurirahasto – Pohjois-Karjalan rahasto

    
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautumiset 5.9.2011 mennessä osoitteella: niina.hattunen (at) pkamk.fi. Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Karjalan taidetoimikunta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun KOKO KuTu – kulttuurista tulevaisuutta -hanke.